Ljubljanassa vaihdossa: Ljubljanaan

Täällä ollaan, Ljubljanassa. Neljän viikon työharjoittelussa. Minun tulee kirjoittaa blogia, se kuuluu sopimukseen. Siis koulun kanssa tehtyyn vaihtosopimukseen. Tähän mennessä, olen ollut täällä jo yli viikon, ei ole syntynyt riviäkään. Ehkä se tästä lähtee.

Koulussa kerrottiin vaihto-ohjelmasta ja kysyttiin olisiko halukkaita lähtijöitä. Kolmannella kysymiskerralla sanoin, no minä voin lähteä. Vastauksena oli riemunkiljahdus JESS joku lähtee!

Aikomuksena oli siis tulla työharjoitteluvaihtoon kylpylään. Katsottiin ryhmäohjaajan eli opettajan kanssa hyvä hetki, se oli molemmin puolille parhaiten sopiva kylpyläjakso ja siihen hyvin sopivat kylpylähoidot niinkin perinteisessä kylpylämaassa kuin Sloveniassa. Aikaisemmin vaihdossa oli ollut juuri täällä Ljubljanassa kosmetologiopetuksesta aikuispuolella vastaava opettaja Carola. Katselin mielenkiinnolla kuvia hänen harjoittelupaikasta, joka oli kerrassaan upea! Eihän meillä tuollaisia kylpylöitä Suomessa olekaan. Sinne siis!

Viikkoa ennen harjoittelun alkua tuli yhteistyöoppilaitokselta tieto ettei luvattu kylpyläpaikka onnistu. Taloudellinen tilanne Sloveniassa on huono ja ensimmäiseksi karsitaan ylellisyydestä kuten kylpylähoidoista. Eri kylpylöitä kartoitettuaan paikallinen kansainvälinen koordinaattori Vanda totesi, ettei kylpyläpaikkaa irtoa, vaan sijoitus on normaali kauneushoitola.

Mietin jo koko harjoittelujakson peruuttamista. Pohdimme tilannetta ankarasti Joonan (rakkaan mieheni) kanssa viikonlopun yli ja Joonan rohkaisemana päätin lähteä ja ottaa sen irti mitä otettavissa on. Vaakakupissa painoi myös jo maksetut lennot ja majoitus. Lähes tuhat euroa olisi valunut hukkaan.

Kämppikseni Riika

Joten täällä ollaan kämppikseni Riikan kanssa. Riika opiskelee myös Omniassa kosmetologiksi, nuorisopuolella. Hänen oli alun perinkin tarkoitus tulla kauneushoitolaan ja se suunnitelma toteutui. Koulu yritti saada myös muita innostumaan, mutta koska halukkaita ei ollut, lähdimme reissuun kaksin.

Helsingistä matkaan lähdettiin lauantaina 14.9. Lento kesti vain reilut kaksi tuntia. Ihmeellistä, niin nopeasti siirryt niin kauas, täysin vieraaseen ”elämään”. Vuokraamassamme kolmiossa meitä oli vastassa asunnon omistaja Igor. Hän näytti meille reitin monien lukkojen läpi asunnolle. Kerrostalo, ehkä 70-luvulla rakennettu, sijaitsee kolmisen kilsan päässä keskustasta, Siskan lähiössä. Osoite on aika hauska, Ane Ziherlove.

Igor oli varannut ystävällisesti käyttöömme polkupyörät. Jotka asensi meille sopiviksi, tangot ja satulat. Emme tosin ole vielä niitä käyttäneet, ovat vuosimallia 80 ja jotain, ei kai sentään 70-luvulta… ja liikkuvat muljuen. Ehkä viisissäkymmenissä oleva vuokraisäntämme on entinen laskettelunopettaja ja nykyään töissä Slovenian Soneralla eli Telekom Slovenijessä. Onneksemme, sillä nettiyhteydet ovat ajatustakin nopeammat ja Skype toimii!

Riikan kanssa asuntoa valittaessa, joka ei muuten ole ihan helppo juttu (eipä Oikotietäkään ole enkkukielisenä, saatika mistä oikotiepalvelun ulkomaalaisena edes löytäisi…), valitsimme asunnon jossa on kaksi makuuhuonetta ja 2 sänkyä/huone. No, ei ollutkaan. Toisessa on 2 sänkyä ja toisessa yksi. Huoneet jaettiin sen mukaan kenelle tulee varmasti vieraita, joten Riika sai kahden sängyn makkarin J Muuten asunto on kyllä tilava!